Lukiessani tänä aamuna roomalaiskirjettä aloin pohtia, mitä Jumalalle eläminen – Jeesuksen tapaan – oikein on. Ja mitä se voisi ihan käytännössä tarkoittaa meidän elämässämme? Sillä sitähän juuri kristityn elämän pitäisi olla, eikö vain?

Kun Kristus kuoli, hän kertakaikkisesti kuoli eroon synnistä. Kun hän nyt elää, hän elää Jumalalle. Ajatelkaa tekin samoin itsestänne: te olette kuolleet pois synnistä ja elätte Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa. (Room. 6:10-11)

Tunnin kuluessa silmiini osui tämä Watchman Nee:n sitaatti ja tuntui, että Jumala jo vastasi kysymyksiini: ”Minun vahva, itsetietoinen tahtoni pitää ristiinnaulita ja minun täytyy antaa itseni kokonaan Jumalalle. Emme voi odottaa, että räätäli tekisi meille takkia, jos emme anna hänelle kangasta tai rakentajan rakentavan meille taloa, jos emme anna hänelle rakennusmateriaaleja. Aivan samoin emme voi odottaa Herran elävän elämäänsä meissä, jos emme anna hänelle elämäämme, missä sitä elää. Aivan varmasti, ilman epäilystäkään, meidän täytyy antaa itsemme hänelle, jotta hän voi tehdä meissä/meistä, mitä halua.”

Emme voi siis odottaa Jumalan elävän elämäänsä meissä, jos emme tee hänelle tilaa. Eikä vain pikkuriikkisen tilaa, meidän täytyy antautua Herralle aivan kokonaan.

Antautukaa nyt palvelemaan Jumalan tahtoa, niin hän pyhittää teidät. (Room. 6:19b)

Meidän tulee antaa elämämme, kykymme, lahjamme, kaikkemme Jumalalle. Sitten elämme Jumalalle, sitten palevelemme vanhurskautta. Emme omavoimaisesti vaan uudella tavalla, Hengen mukaan. Ja tämähän muuttaa kaiken.

Mutta kun nyt olemme kuolleet pois siitä, mikä piti meitä vallassaan, olemme päässeet vapaiksi laista. Nyt palvelemme Jumalaa uudella tavalla, Hengen mukaan, emme enää vanhalla tavalla, lain kirjaimen orjina. (Room. 7:6)

Jumalalle eläminen

No, miten sitten teemme sen? Miten Jumalalle eläminen tapahtuu oikeassa elämässä? Me päätämme tehdä niin joka aamu uudestaan. Elänkö itselleni vai Jumalan kunniaksi? Haluanko kantaa hedelmää Jumalalle vai kuolemalle?

Minä valitsen Jumalalle elämisen. Siksi pyrin joka aamu antamaan tahtoni, egoni, aikani, taitoni Jumalan vapaaseen käyttöön. Sitten pyydän runsaasti armoa vahvistamaan minua päivän mittaan. Vasta kun olen yhdistynyt Pyhään Henkeen, lähden kohti päivän vaatimuksia täynnä toivoa, uskoa ja rakkautta.

Mutta kun nyt olette päässeet vapaiksi synnistä ja tulleet Jumalan palvelijoiksi, te korjaatte satona pyhityksen ja saatte lopuksi ikuisen elämän. (Room. 6:22)

Jumalalle eläminen tapahtuu Pyhässä Hengessä ja Jumalan armon voimasta. Pistää hyvin nöyräksi tiedostaa, että itse asiassa Jumala tekee puolestamme aivan kaiken, meidän ei tarvitse kuin vastaanottaa hänen lahjansa ja antautua hänelle. Jopa uskon hyödyt ovat ylimaalliset, kirjaimellisesti taivaalliset. Näitä siunauksia on runsaasti kaikille, jotka haluavat kuolla synnille ja elää Jumalalle Jeesuksessa Kristuksessa.

Rakas Jumala,
Anna anteeksi itsekkyytemme,
isot egomme ja itsepäiset tahtomme.
Haluamme elää uutta elämää kanssasi.
Joten antaudumme sinulle.
Kuolemme elääksemme sinun kanssasi.
Kaada armoa armon päälle.
Täytä meidät rauhalla ja rakkaudellasi.
Anna meille Henkesi
ja käytä meitä kunniaksesi.
Jeesuksen nimessä,
Aamen

P.S.

Raamatun Sana on tältä osin hyvin selkeä: ilman Jeesusta Jumalalle eläminen on mahdotonta. Mutta Jumalan armon voimasta se on enemmän kuin mahdollista. Joten otetaan armoa vastaan runsain mitoin, vain siten voimme elää ja rakastaa kuin Jeesus. Annetaan Jumalan muuttaa meitä tahtonsa mukaisesti ja voimme olla varmoja, että parhaat ajat ovat vasta edessä! Ihanaa uskon seikkailua sinulle tänään, ystäväni!