kristityn elämä

Kiitollisuus elämäntavaksi

Kiitollisuus elämäntavaksi

Eikö ole mielenkiintoista – ja turhauttavaa – miten meidän pitää yhä uudelleen oppia samoja asioita? Miten ihmeessä unohdamme hyvät asiat niin nopeasti? Ja miten pian voimme joutua eksyksiin? Vain hetki sitten me olimme lomalla ja jo nyt stressaamme. On siis aika ottaa kiitollisuus elämäntavaksi.

Sillä yksi tärkeimpiä asioita kristittynä elämisessä on omaksua kiitollisuus elämäntavaksi. Tämä voi tuntua liian yksinkertaiselta tai itsestään selvältä ja saatamme ajatella, että se on jo osa elämänkatsomustamme. Ehkä tämä on jossakin määrin totta, mutta miksi sitten yhä vielä stressaamme asioita? Sillä kiitollisuus on maailman paras stressin vasta-aine.

Miksi tämä on tärkeää? Elämä menee meiltä ohi stressatessamme tulevaisuuttamme. Ja sitäkö me elämältämme haluamme? Stressata iankaikkisuuden kannalta merkityksettömistä asioista? En minä ainakaan! Minä haluan elää tässä ja nyt nauttien pienistä asioista. Silloin elämäni koostuu pienistä, ihanista hetkistä, joista nautin. Miten pääsemme tähän? Raamattu ohjaa meitä näin:

Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta. (1 Tess. 5:16-18)

Pääsemme tähän omaksumalla kiitollisuuden elämäntavaksi. Kun kiitämme Jumalaa kaikesta, me kiinnitämme huomion pieniin, hyviin asioihin ympärillämme. Jos ajattelemme, että lämmin tee/kahvikuppi kädessämme on liian itsestään selvä asia, ohitamme onnen, jonka kiitollisuus tuo tullessaan. Kiitollisuus saa myös meidät tiedostamaan Jumalan läsnäolon ja hänen runsaat lahjansa.

Kiitollisuus elämäntavaksi

  1. Aloita päiväsi Jumalan kanssa. Rukous muistuttaa sinua, ettet sinä ole maailmankaikkeuden keskus, vaan Jumala on. Siksi myöskään maailmankaikkeuden taakat eivät ole sinun hartioillasi vaan Jumalan. Joten sinulla ei ole mitään murehdittavaa. Sen sijaan sinulla on paljon, mistä olla kiitollinen. Antaudu Jumalalle ja jätä huolesi ristin juurelle. Näin päiväsi tulee olemaan huomattavasti erilainen (lue: parempi) kuin ilman aamukohtaamistasi Jumalan kanssa.
  2. Kiinnitä huomiosi päivän mittaan elämäsi siunauksiin. Kirjoita kiitosaiheet ylös tai ota niistä vaikka kuvia, sillä tällainen toiminta saattaa auttaa sinua huomaaman ne helpommin. Odota Jumalan toimivan ympärilläsi. Kiitä Jumalaa ruoasta, ystävistä/perheestä, ja vaikka vain viidestä kiireettömästä minuutista. Mitä enemmän kiität, sitä kiitollisemmaksi tulet. Kun elät nykyhetkessä, tulee kiitollisuus elämäntavaksi eikä sinulla ole enää edes aikaa murehtimiseen.
  3. Jos murheet kuitenkin yrittävät varastaa onnesi, tiedä, mitä sinun tulee tehdä. Dumppaa ne ristin juurelle heti niiden ilmestyessä. Sinun ei tarvitse löytää niihin ratkaisua, sinun tarvitsee vain tietää kenelle ne antaa. Jeesus tietää sinut ja tarpeesi ja hän on valmiin auttamaan. Pyydä apua ja sinä saat sen. Tämä toimii, ystäväni. Harjoita tätä ja pian huomaat, ettet pysty elämään ilman, että ohjaisit murheesi suoraan Jeesukselle.
  4. Jaa onnesi muiden kanssa. Kehu työkaverisi puseroa, kiitä baristaa kahvilassa. Avaa ovi väsyneelle äidille tai auta naapuriasi. Kun kiitollisuus on elämäntapasi, ei ole syytä pitää kaikkea hyvää itsellään, armoa riittää kaikille runsain mitoin. Joten jaa sitä yltäkylläisesti kaikille tapaamillesi ihmisille. Tämä siunaa myös sinua.
  5. Päivän päättyessä, kiitä vielä Jumalaa kaikesta (oli päiväsi sitten ollut kuinka kauhea tahansa). Muistele, miten Jumala siunasi sinua päivän mittaan. Anna epäonnistumisesi Jeesukselle ja paistattele hänen parantavassa armossaan. Tiedä, että huomisaamuna armo on entistä runsaampaa. Ota kiitollisuus elämäntavaksi ja rupea armonjakajaksi. Silloin päiväsi murehtijana ovat ohitse. Kiitos Jumalalle!

Rakas Jumala,
kiitos, että kutsut meitä kiitollisuuteen,
sillä haluat meidän nauttivan elämästämme,
ettemme murehtisi iankaikkisesta näkökulmasta merkityksettömiä asioita.
Me emme halua kuluttaa elämäämme murehtimalla,
joten opeta meitä elämään vapaina sinussa.
Kiitos kärsivällisyydestäsi ja tuhansista keinoista, miten voit auttaa meitä.
Tee meistä armonjakajia.
Siunaa meitä, jotta voimme olla siunaukseksi muille.
Jeesuksen nimessä,
Aamen

P.S.

Mitä mieltä sinä olet? Saako kiitollisuus sinut elämään nykyhetkessä? Näin minä ainakin sen koen. Jos kiidän päivästä toiseen vain stressaten tulevaa, elämä jää elämättä. Kiitollisuus sen sijaan muistuttaa minua elämän kauneudesta ja sen antajan ihanuudesta. Silloin tavallinenkin elämä saa merkityksensä ja elämästä muodostuu pienten ihanien hetkien ketju. Kokeile ihmeessä! Tähän jää koukkuun hetkessä! Ja jos ketju katkeaa, armo saa sen taas jatkumaan! Ole suuresti siunattu, ystäväni! Ota kiitollisuus elämäntavaksi ja hämmästy, miten sinunkin elämäsi saa taivaalliset värit!

4 thoughts on “Kiitollisuus elämäntavaksi

  1. Just tänä aamuna koettua! Ensin kauhea stressi, että miten tästä kaikesta arjen pyörittämisestä taas selvitään, ja sitten huikea helpotus: ”Ai niin, eihän mun tarvikaan jaksaa tätä kaikkea yksin!”

    1. Juuri näin! Me saamme elää päivä kerrallaan, jopa minuutti kerrallaan ja Jumala huolehtii lopusta. Iloa ja siunausta elämääsi! Kyllä se taas tästä!

  2. Hyviä ajatuksia! Kiitollisuus arkipäivän asioista – siis asioista joihin olemme kovin tottuneet ja pidämme niitä itsestäänsevlvyyksinä – saa todella aikaan iloisen ja tyytyväisen mielen. Vielä ajankohtaisempi aihe minulle on tuo taakkojen jättäminen Jumalalle. Vaikka olenkin lukenut useita kertoja Raamatusta ”älkää mistään murehtiko” – kohdan, kuinka usein unohdankaan sen vastoinkäymisten keskellä! Ja miten huojentavaa on muistaa, ettei minun yksin tarvitsekaan näitä asioita setviä; Jumalalla on ohjat käsissä. Aamurukous tuppaa unohtumaan itseltäni, mutta usein rukoilen työpaikan parkkipaikalla siunausta päivään. Silloinkin muistan, etten ole yksin vaan Jeesus on luvannut olla kanssani joka päivä. Täytyisi ottaa joka aamuiseen rutiiniin rukous – myös vapaapäivinä.

    Kiitollisuusteemassa minua hieman häiritsee opetus, jossa todella kehotetaan kiittämään kaikesta: kiitetään onnettomuuksista, koulukisaamksesta, puolison alkoholinkäytöstä jne. Tämän metodin pitäisi sitten saada aikaan dramaattinen muutos ihmisen elämässä. Minusta v. 1938 käännös ”Kiittäkää joka tilassa” on ymmärrettävämpi verrattuna v. 1992 käännökseen”Kiittäkää kaikesta”. Joka tilassa meidän tuleekin kiittää Jumalaa, joka kyllä huolehtii meistä lupauksensa mukaisesti. Siunausta päivääsi!

    1. Hei, Mustikka! Hienoa pohdintaa sinulta, kiitos, että jaoit! Uskon matkallahan tässä ollaan ja opimme pikku hiljaa, miten juuri meille on parasta uskoamme hoitaa. Onneksi tähänkin saamme taivaallista apua! Tässä kohtaa 1992 käännös on parempi, meitä kehotetaan kiittämään joka tilaSSA ja sehän muuttaa kaiken. Jumalan armosta voimme sitten oppia myöhemmin kiittämään myös vaikeuksista, mutta siihen emme silloinkaan omin voimin pysty. Kiitos sinulle. Iloa ja siunausta elämääsi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.