Uncategorized

Pää, sydän ja kädet

Pää sydän ja kädet

Viime aikoina olen pohdiskellut kahta Jeesuksen vertausta. Ensimmäinen on kertomus kahdesta rakentajasta (Luukas 6:45-49) ja toinen on kylväjävertaus (Luuk. 8:4-15). Molemmat soveltuvat erinomaisesti juuri paastonajan pohdiskeluun. Jeesus kysyy meiltä »Miksi te sanotte minulle: ’Herra, Herra’, mutta ette tee mitä minä sanon?» (Luuk.6:46) Huomaatko, uskossa on mukana koko ihminen: pää, sydän ja kädet?

Usko ei ole siis vain tietoa (pää). Myös Jumalaan luottaminen on tärkeää (sydän). Mutta sekään ei ole vielä kaikki. Usko edellyttää myös kuuliaisuutta, meidän tulee siis myös elää niin kuin uskomme (kädet). Ja juuri tästä nämä molemmat raamatunkertomukset puhuvat.

Meidän tulee siis kuulla Jeesuksen sanat ja laittaa ne käytäntöön arkielämässämme. Muutoin usko murtuu altamme vaikeuksien tullessa kohdallemme. Meidän tulee uskollisesti kaivaa syvään ja pitää perustukset vahvoina, jotta talomme ei vastaisuudessakaan vaurioidu myrskyissä, vaan silloinkin meillä on vahva turva Jeesuksessa.

Pää, sydän, kädet

On tärkeää huomata, etteivät ainoastaan haasteelliset ajat uhkaa uskoamme. Myös rikkaudet ja nautinnot vaurioittavat perustustamme. Elämämme saattaa olla niin täynnä viihdettä ja kiireitä, ettei Jumalalle jää enää aikaa. Siten perutuksemme pikku hiljaa murenee ja satomme tukehtuu. Ja sitten emme tuota kypsää satoa.

Ohdakkeisiin pudonnut osa tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta sitten tukahtuvat elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin. He eivät tuota kypsää satoa. (Luuk. 8:14)

Tämä viimeinen lause pysäytti. Sillä on merkitystä, miten elämme elämämme. Se ei koske ainoastaan meitä itseämme vaan myös kaikkia niitä, jotka olisivat voineet nauttia hengen hedelmistämme, jos niillä olisi ollut mahdollisuus kypsyä.

Mitä sitten voimme tehdä? Meidän tulee kitkeä elämästämme tukahduttavat rikkaruohot, pysyä Jeesuksessa ja seurata häntä kuuliaisesti. Usko ei todellakaan ole ainoastaan oppikokoelma eikä vain luottamusta Jumalaan. Se on myös antautumista, uskollisuutta ja uskon elämistä todeksi arjessa. Uskossa tosiaankin on mukana koko ihminen: pää, sydän ja kädet.

Rakas Jumala,
Kiitos, että ohjaat meitä, kutsut meitä luoksesi.
Antaudumme sinulle, haluamme olla kokonaan sinun.
Näytä meille, mitä tarkoittaa elää elämämme sinun kanssasi.
Haluamme harjoittaa uskoamme, elää sitä todeksi.
Auta meitä pitämään perustuksemme vahvana ja maatilkkumme rikkaruohoista puhtaana.
Siunaa meitä kantamaan sinulle hyvää hedelmää ja johdata meidät kotiin sinun luoksesi.
Jeesuksen nimessä,
Aamen

P.S.

Eikö ole mainiota, miten joku raamatunkohta voi ikäänkuin pompata silmille? Niin kävi minulle tänään tuon ”he eivät tuota kypsää satoa” -lauseen kanssa. Kuinka usein olenkaan lukenut tuon kertomuksen ja silti tuntuu, että ensi kertaa luin tuon lauseen. Se pysähdytti. Voi miten kauhea kohtalo olisikaan joutua huolien, rikkauksien tai nautintojen tukahduttamaksi! Jotenkin koen, että meidän tulee rukoilla uskovien puolesta, ettei puoli vahingossa kävisi niin, että rikkaruohot valloittavat hyvänkin maan? Ettei hyvätkin perustukset raunioidu, kun ylläpito unohtuu? Ole suuresti siunattu, rakas ystävä. Pidetään kiinni kalleimmasta aarteestamme ja annetaan Jumalan koulia meitä tahtonsa mukaisesti. Eikä siis vain sanota ”Herra, Herra”, vaan myös tehdään niin kuin hän meitä kehottaa.

2 thoughts on “Pää, sydän ja kädet

  1. Oi ihanaa kuulla sinusta ja saada lukea taas blogiasi. Olen ihmetellyt, kun en ole aikoihin saanut viestejäsi. Syy löytyi tänään. Ovat menneet vanhaan sähköpostiini, jota en ole muistanut tsekata kuukausiin. En ole muistanut päivittää tietojani.

    Onpahan mulla nyt ihana lukupaketti viikonlopuksi, kun kahlaan kaikki lukemattomat blogisi.

    Siunausta Sinulle ja perheellesi.
    Riitta-Liisa

    1. Voi miten kivaa, että olet löytänyt tiesi takaisin tänne! Kyllä minä viikottain kirjoittelen. Oikein paljon iloa, valoa ja siunausta sinulle, Riitta-Liisa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.