Oletko koskaan miettinyt, miksi adventtina puhutaan niin paljon Johannes Kastajasta? Johannes Kastaja on viimeinen vanhan liiton profeetoista, mutta hän oli myös Jeesuksen edellä kulkija ja tien raivaaja. Johannes oli merkki siitä, että vanhan testamentin profeettojen ennustukset olivat täyttymässä: Vapahtaja oli pian tuleva.

Adventti-sana tarkoittaa odottamista ja tämän odotusajan tarkoitus on valmistaa meitä Jeesuksen syntymäjuhlaan.

Jouluna juhlimme sitä, että Jumala tuli ihmiseksi vauvana, mutta adventtiajan tekstit kehottavat meitä valmistautumaan myös Jeesuksen toiseen tulemiseen. Raamattu kehottaa meitä valvomaan ja olemaan valmiina.

Johannes Kastaja kehottaakin meitä katumukseen ja parannukseen. Hän kysyy, onko meidän sydämessämme ja elämässämme tilaa Jeesukselle? Tämä asia on jouluun valmistautumisessa paljon tärkeämpi kuin se, onko joulukortit lähetetty tai onko koti siivottu perusteellisesti tai onko joululahjaostokset kuinka aikaisin tehty.

Miten Johannes Kastaja – jota ortodoksisessa kirkossa kutsutaan Johannes Edelläkävijäksi – kehottaa sinua raivaamaan elämässäsi tietä Jeesukselle? Tiedäthän, että adventti – ja uskonelämäkin – alkaa siitä, kun suostumme ottaamaan Jeesuksen oppaaksemme.

Adventin paradoksi on se, että odotamme Häntä, joka on jo tullut. Hän, jota odotamme takaisin tulevaisuudessa, on jo täällä, hän tekee nykyhetkessä työtään ja täyttää profetioita aikojen takaa. Adventissa on läsnä sekä menneisyys, nykyisyys että tulevaisuus.

Tee tilaa Jeesukselle…

Päivän evankeliumitekstissä (Matt. 11:2-10) Johannes Kastaja on vankilassa, jonne hän oli joutunut nuhdeltuaan kuningas Herodesta siitä, että hän oli ottanut velipuolensa Filippoksen vaimon, Herodiaan, itselleen. Vankilassa Johannes alkoi epäillä Jeesuksen messiaanisuutta, vaikka hän oli aiemmin ollut aivan varma tehtävästään valmistaa tietä Jeesukselle. Siksi hänen kysymyksensä tulee meille hieman yllättäen, toisaalta Johanneksen epäilyyn meidän on helppo samaistua. Mihin asioihin sinä haluaisit uskonvahvistusta? Millaisessa vankilassa tai umpikujassa sinä olet?

Meidän täytyy ihailla Johannesta. Hän lähestyy kysymyksineen ja epäilyineen suoraan Jeesusta. Kun meillä on ongelma Jeesuksen kanssa, mitä me teemme? Otammeko me asian puheeksi suoraan Jeesuksen kanssa? Vai käännämmekö Jumalalle selkämme ja katkeroidumme?

Johanneksen tehtävä oli ollut valmistaa ihmisten sydämet Messiaalle, mutta vankina hän ei enää voinut tehdä sitä. Ehkä tästä syystä hän alkoi epäillä. Jos Jeesus todella oli Messias, miten näin oli voinut käydä? Jumalan ajatukset eivät ole meidän ajatuksiamme, siksi meidän on hyvä luottaa Jumalan tietävän, mikä on meille parhaaksi.

Jeesus ei tullut maailmaan jatkamaan Johanneksen julistusta lähestyvästä Jumalan tuomiosta, vaan hän tuli julistamaan, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Myöskään Jeesus ei elänyt askeettisesti Johanneksen tavoin. Eikä Jeesus esiintynyt valloittajakuninkaan tavoin, kuten juutalaiset itsenäisyysaktivistit olisivat halunneet, vaan hän edusti uhrautuvaa rakkautta. Nämä kaikki ovat asioista, jotka ovat saattaneet hämmentää Johannestakin, ehkä hän juuri siksi lähetti opetuslapsensa kysymään Jeesukselta, oliko hän se, jonka on määrä tulla.

… sillä hän on Messias

Miten Jeesus sitten tähän reagoi? Jeesus ei vastannut Johannekselle suoraan ei tai kyllä, vaan hän pyysi kertomaan Johannekselle viestin täynnä lainauksia Jesajan kirjan Messias-ennustuksista. Juuri näitä Messiaan tulemiseen liittyviä merkkejä Jeesus oli jo toteuttanut. Todisteiden valossa Jeesuksen messiaanisuus oli ilmeistä. Pelastuksen ajan merkit toteutuivat Kristuksen toiminnassa. Nykyäänkin hän tulee yhä uudelleen Sanassa ja sakramenteissä seurakuntansa keskelle pelastuksen lahjat mukanaan.

Jeesus ei julista itseään vaan Jumalan valtakuntaa. Jeesus ei tullut saadakseen maallista valtaa, vaan hän tuli palvelemaan, tuomaan meille pääsyn iankaikkiseen elämään. Jeesus tuli näyttämään meille uuden tien. Eikä vain näyttämään, vaan paljastamaan, että hän itse on se tie.

Jeesuksen vastaus haastoi Johannesta laajentamaan näkemystään, ymmärtämään hyvin erilaista Messiasta kuin mitä Johannes oli odottanut tulevaksi. Jeesus ei tuonutkaan välitöntä tuomiota vallanpitäjille, se tapahtuu vasta Jeesuksen toisessa tulemisessa. Jeesus ei ole lahja-automaatti eikä toimi ennakko-oletusten tai toiveidemme mukaisesti. Hänen pelastussuunnitelmansa on paljon hienompi ja laajempi kuin juutalaiset osasivat odottaa. Ja näin taitaa olla myös meidän kohdallamme. Mekään emme osaa kuvitella kuinka hienoja asioita Jumala on suunnitellut juuri meitä varten.

Jeesus ei vastannut Johanneksen Messias-odotuksia, mutta Johannes ei antanut sen tulla yhteyden esteeksi. Miten on meidän laitamme? Menetämmekö me toivon, hylkäämmekö me uskon, jos meidän odotuksemme eivät toteudu? Aivan kuten se väkijoukko, joka palmusunnuntaina hurraahuudoin otti Jeesuksen vastaan Jerusalemiin ja vain muutamaa päivää myöhemmin huusi ”ristiinnaulitse!”, kun Jeesus ei vastannutkaan heidän Messias-odotuksiaan.

…sinun Vapahtajasi

Miten me otamme Messiaan vastaan? Onko Jeesus meille ”se, joka on tuleva” vai jatkammeko etsimistä, jotta löytäisimme jotain, jonkun, joka vastaisi enemmän odotuksiamme? Tätähän ihmiset tänä päivänä paljon tekevät, he ottavat eri uskonnoista sen, mikä heille sopii ja konstruoivat oman jumalan. Mutta juuri tästä Jumalan Sana varoittaa meitä. Meitä kutsutaan parannuksen tekoon ja vastaanottamaan Jeesus sellaisena kuin hän on.

Onko Jeesus Messias, jonka kanssa me pystymme elämään? Tykkäämmekö Jumalasta, joka kutsuu meitä parannukseen? Pidämmekö siitä, että Jumala antaa kaikille työntekijöille saman palkan riippumatta siitä, kuinka monta tuntia he ovat työtä tehneet? Haluaisimmeko paremman aseman, enemmän kiitosta tai ehkä haluaisimme ansaita armon? Pystymmekö elämään Messiaan kanssa, joka tarjoaa pelastumista kaikille yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden?

Jeesus olisi voinut torua Johannesta epäilemisestä. Sen sijaan hän siunasi häntä. Jeesus tarjoaa siunausta ei vain Johannekselle vaan myös kaikille niille, jotka eivät torju häntä. Jeesus siunaa meitä, kun pysymme uskollisina rukouksessa, vaikka näyttäisikin siltä, ettei niihin juuri nyt vastattaisi.

Uskoa ei tarvita, kun kaikki menee niin kuin haluamme. Uskoa tarvitaan nimenomaan silloin, kun vastaus viipyy. Toivottavasti mekään emme anna sen, että Jeesus ei näytä täyttävän meidän odotuksiamme, tulla yhteyden esteeksi. Sillä tämä yhteys Jeesuksen kanssa on paljon kallisarvoisempaa kuin minkään toiveen toteutuminen.

Vastattuaan Johanneksen kysymykseen Jeesus alkoi puhua ihmisten käsityksistä Johanneksesta. Jeesus vahvisti Johanneksen kutsumuksen lainaamalla Malakian kirjan profetioita. Johannes oli erilainen kuin muut profeetat siinä, että hän sekä täytti profetian että profetoi.

Johannes epäili, mutta silti Jeesus ylisti häntä. Johannes ei ollut vielä tässä vaiheessa ymmärtänyt, että Jeesus ei tullut täyttämään maallisia odotuksiamme Messiaasta, vaan hän tuli täyttämään tarpeemme. Tarpeemme saada syntimme anteeksi ja päästä jälleen yhteyteen Taivaallisen Isämme kanssa. Juuri tämän Jeesus teki mahdolliseksi.

Tule, Herra Jeesus!

Johanneksen kysymys ”oletko hän, joka on tuleva” on kaikkien kuulijoiden kysymys kautta aikojen. Mitä me ajattelemme tästä Jeesuksesta? Onko hän Messias, meillekin? Jos ei, miten voisimme avautua kuulemaan ja näkemään hänet sillä tavoin, että hänestä tulisi Jumalan siunausten ruumiillistuma meidän elämässämme? Sillä siitähän kristinuskossa on kysymys.
Siitä että Jeesus tulee todeksi meidän elämässämme.
Siitä että Jeesus on meidän Messiaamme, meidän pelastajamme.

Rukoillessamme Isä meidän -rukouksessa ”tulkoon sinun valtakuntasi” pyydämme Lutherin mukaan sitä, että se tulisi todeksi myös meille. Luther sanoo myös, ettei riitä, että opetamme Kristuksen teoista, elämästä ja sanoista historiallisina faktoina. Vaan meidän pitää puhua ja opettaa Kristuksesta siten, että Kristus tulee Kristukseksi sinulle ja minulle.

Adventin aika valmistaa meitä siihen, että Kristus voisi todella tulla Kristukseksi sinulle ja minulle. Jeesus viisaana opettajana ei pelasta ketään. Mutta Jeesus ylösnousseena Kristuksena pelastaa jokaisen, joka uskoo häneen, jokaisen, joka ei häntä torju.

Siksi on hyvä pohtia, saako Jumalan ilosanoma todella juurtua meissä ja tuottaa hyvää hedelmää vai käännymmekö aina pois Jumalasta, kun asiat eivät tapahdu niin kuin me haluaisimme?

Jeesus ei tule väellä eikä voimalla, mutta hän tulee vapauttamaan meidät vankiloistamme, olivat ne sitten pelon, katkeruuden, epäuskon, kateuden, ahneuden, huolten, murheiden, itsekkyyden tai synnin vankiloita. Mikään tai kukaan muu ei sinua voi sieltä vapauttaa, mutta Jeesus voi ja hän haluaa tehdä niin.

Joten, saako Jeesus olla sinun Messiaasi, sinun vapahtajasi? Toivon niin. Älä enää kätke haavojasi tai haaveitasi, vaan tuo ne Jeesukselle. Vain hän voi katkaista kahleesi ja täyttää sinut rauhalla ja toivolla. Vain Jeesus voi muuttaa pahan hyväksi, vihan rakkaudeksi, pimeän valkeudeksi. Vain Jeesus tarjoaa iankaikkista elämää kaikille, jotka eivät häntä torju. Joten meillä on, mitä odottaa.

Tule, Herra Jeesus! Aamen

P.S.

Tämä oli viime sunnuntain saarnani Ulvilan kirkossa. Messu löytyy youtubesta (saarna alkaa 26. minuutin kohdalta), mutta saarna hieman pätki, joten julkaisen tekstin nyt tässä. Toivottavasti se saa siunata sinua ja raivata tietä Jeesukselle! Ole suuresti siunattu, ystäväni! Tee tilaa Jeesukselle!

Kuva: Laura Seaman / Unsplash.