Paastoa on kestänyt nyt kuusi viikkoa. Oletko sinä oppinut mitään uuttaa tänä aikana? Minulle on vahvistunut tietoisuus siitä, että kaikessa on kyse Jumalasta. Minun osuuteni pelastuksestani on tarpeeni tulla pelastetuksi. Jumala tarjoaa kaiken muun. Se on Jumalan armoa alusta loppuun.

Me kaikki tarvitsemme Jumalaa ja hänen armoaan. Ei ole ollut, ei ole, eikä tule olemaan yhtään ihmistä, joka ei tarvitsisi Jeesusta pelastaamaan häntä. Ajattelepa vaikka Pietaria, jolla oli vankka asema alkukirkossa, hänkin kielsi Jeesuksen kolmasti. Jopa Pietari tarvitsi Jeesuksen kuolemaan ristillä syntiensä sovitukseksi. Ja sentään minun tarpeeni Vapahtajalle on paljon suurempi kuin hänen.

Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. (Room. 3:22-24)

Jumalan pelastussuunnitelma on virheetön ja täydellinen. Hän on huolehtinut pienimmästä yksityiskohdastakin. Jeesuksen piti tulla pelastamaan meidät, muuten kukaan meistä ei voisi tulla Jumalalle kelpaavaksi eli vanhurskaaksi. Vaikka olisi kuinka vaikeaa ajatella Jeesusta ristinmatkallaan, se piti tapahtua tai muutoin ei olisi myöskään pelastuksen iloa.

Armoa alusta loppuun

Joten minä kuljen nöyrästi Jeesuksen kanssa erityisesti tällä viikolla. En voi edesauttaa pelastustani muutoin kuin myöntämällä suuren tarpeeni Pelastajalle. Jumala antaa minulle kaiken, mitä tarvitsen. Ilmaiseksi. Se on Jumalan armoa alusta loppuun.

Ensin hän kutsuu minua takaisin luokseen, sitten hän auttaa minua uskomaan Jeesukseen ja antaa minulle armoa armon päälle. Todellakin pelastukseni on Jumalan työtä alusta lopuun. Eikä hän tee sitä vastahakoisesti vaan loputtomalla rakkaudella ja suurella ilolla. Hän iloitsee jokaisesta, joka kääntyy hänen puoleensa ja ottaa vastaan hänen lahjansa.

Joten minä kuljen nöyrästi Jeesuksen kanssa ristille. Sillä tunnen itseni tavattoman siunatuksi, kun minua kutsutaan Jumalan lapseksi ja saan vastaanottaa hänen lahjojaan hänen kaikille lapsilleen tarkoittamia lahjojaan. Ja meitä ei ’vain’ pelasteta, vaan meidät myös kutsutaan elämään hänen rakkaudessaan elämämme jokaisena päivänä. Ei siksi että olisimme sen arvoisia, vaan siksi kuka hän on: Rakkaus.

Rakas Jumala,
Kiitos, että rakastat meitä niin paljon, että lähetit Jeesuksen pelastmaaan meidät.
Me ihmettelemme sinun rakkauttasi.
Kuten tiedät, meillä ei ole mitään muuta kuin suuri tarpeemme tulla pelastetuksi.
Anna meille meidän syntimme anteeksi.
Kaada armoa armon päälle ja pese meidät puhtaaksi kaikesta epäpyhästä.
Antaudumme sinulle ja ylistämme sinua iankaikkisesti.
Jeesuksen nimessä,
Aamen

P.S.

Miten sinun paastosi on mennyt? Oletko oppinut jotain uutta? Minulle tämä on ollut siunattua aikaa monellakin tapaa, tuntuu, että korona-aika on entisestään syventänyt paaston merkitystä (ja tarvetta). Iloitaan siitä, että meillä on ihana Jumala, joka on kaiken suunnitellut niin, että Jeesuksen takia saamme nauttia hänen läheisyydestään. Ole suuresti siunattu, ystäväni, tällä hiljaisella viikolla. Muista, että olet myös suuresti rakastettu.