Jumalan Sanan kuulemisessa on jotain erityistä, eikö vain? Siksi luen myös itselleni aina silloin tällöin ääneen Raamattua. Minun pitää kuulla Sanaa, lukeminen ei aina riitä. Tänään aloitin psalmista 61 ja vain sen otsikon ”etsin siipiesi suojaa” kuuleminen kosketti sydäntäni. Siinä hetkessä olin tullut kotiin Jumalan siipien suojaan.
Kun kuulin noiden sanojen tulevan suustani, tajusin, että juuri sitä minä teen etsiytyessäni Raamatun äärelle. Täällä elämän ristipaineissa minä juurikin etsin Jumalaa ja hänen siipiensä suojaa, pyydän varjelusta matkalleni ja siunausta elämääni. Tunsin tulevani siunatuksi Jumalan läsnäololla jo ennen kuin ehdin lukea yhtään pidemmälle.
Kuule huutoni, Jumala,
kuuntele rukoustani!
Maan ääristä minä huudan sinua,
kun sydämeni nääntyy.
Sinä viet minut turvaan
kalliolle, jolle itse en jaksaisi nousta.
Sinä olet ollut turvani,
vahva linnoitus vihollista vastaan.
Minä tahdon aina asua sinun luonasi,
minä etsin sinun siipiesi suojaa. (sela)
(Ps. 61:2-5)
Etsin siipiesi suojaa
Ei ole väliä kuinka kaukana kotoa me olemme tai millaisia olosuhteita me matkallamme kohtaamme, Jumala ei ole koskaan kaukana meistä. Hän on siellä, missä mekin olemme, vaikka sitten maan äärissä. Jumala kuulee kuiskauksemme, jopa sanattomat huokauksemme.
Voimme kääntyä Jumalan puoleen sellaisina kuin olemme. Meidän ei tarvitse esittää, ettemmekö olisi nääntyneitä ja heikkoja, Jumala on valmiina olemaan voimamme ja uudistajamme. Mutta ei meidän myöskään pidä pysyä poissa Jumalan luota silloinkaan, kun kaikki on hyvin. Silloin meitä kutsutaan nautiskelemaan Jumalan läsnäolosta.
Ilman Jumalan apua moni asia olisi meidän ulottumattomissa. Erityisesti silloin kun olemme nääntyneitä ja heikkoja. Mutta Jumala vie meidät turvaan kalliolle, mihin emme itse jaksaisi nousta. Me emme pysty, mutta Jumala pystyy. Hän on toivomme, voimamme ja lohtumme. Ryömi Jeesuksen syliin, hän pitää sinusta huolen. Saat olla näännyksissä ja heikko, Jeesus kannattelee sinua.
Jatketaan etsiytymistä Jumalan siipien suojaan. Päivittäin. Hän siunaa ja peittää meidät armollaan. Hän uudistaa voimamme ja antaa meille jälleen syytä elää ja rakastaa. Otetaan siis vastaan Jumalan apu ja toivoa toivon päälle!
Rakas Jumala,
Me ryömimme luoksesi,
etsimme siipiesi suojaa.
Pidä huolta meistä, Herra.
Peitä meidät armollasi.
Uudista henkemme ja voimamme.
Siunaa meitä niin kuin vain sinä voit.
Jeesuksen nimessä,
Aamen
P.S.
”Etsin siipiesi suojaa” sopisi hyvin kristityn elämän teemaksi, eikö vain? Sitähän me tässä elämässä etsimme ja tarvitsemme. Tässä suojassa on hyvä elää ja hengittää. Tältä pohjalta jaksamme, omavoimainen yrittäminen saa olla taakse jäänyttä elämää, eikö vain? Ole suuresti siunattu, ystäväni! Iloitaan rakastavasta Jumalastamme, joka haluaa täsmähoitaa ja uudistaa meitä!
Kuva Amelie & Niklas Ohlrogge / Unsplash.
Kiitos.❤ Tämä oli jälleen juuri sitä, mitä minäkin tarvitsin, lohduttavaa ja turvaa tuovaa 🙏
Ihanaa! Parantavaa armoa ja täsmähoitoa sinulle! Kommentistasi tuli mieleen virsi 397:
1.
Kun on turva Jumalassa,
turvassa on paremmassa
kuin on tähti taivahalla,
lintu emon siiven alla.
2.
Herra seurakunnassansa
aina hoitaa lapsiansa.
Armonsa hän heille antaa,
käsillänsä heitä kantaa.
3.
Käsistä ei väkevistä
mikään heitä irti riistä.
Omakseen hän heidät osti,
kuolemasta eloon nosti.
4.
Milloin murheet heitä kohtaa,
niiden alla Herra johtaa,
ilon, lohdun antaa heille,
uuden voiman uupuneille.
5.
Iloitse siis auttajasta,
Herran kansa, Jumalasta!
Maahan lyö hän vainoojamme,
sanansa on voimanamme.
6.
Käyköön myöten taikka vastaan,
eipä Isä hylkää lastaan.
Herra ohjaa parhaaksemme
kaikki vaiheet päiviemme.
Kiitos tekstistäsi, se oli lohdullista luettavaa! Ehdottomasti teema kristitylle on varsin sopiva. Itse kuuntelen Raamatun luentaa mieluiten vaikkapa autossa Radio Deiltä. Laulutkin voi olla hyvinkin puhutteleva. Yksin kävellessäni metsäisillä teillä saatan joskus muistella ääneen Raamatun jakeita ja lauleskellakin. Ne ovat samalla ikäänkuin rukouksiakin. Mutta jos kotona lueskelisin ääneen, huomioni menisi varmaan liiaksi siihen pelkkään ääneen lukemiseen. Tuo miten tykkää lukea, on varmaan tottumiskysymyskin. Itse tykkään lukea aamuisin kaikessa rauhassa itsekseni. Hyvää ja siunattua loppuviikkoa sinulle:)
Kiitos, Metsäntyttö, kommentistasi. On ihanaa, että Raamattua voi kuunnella niin monella tapaa. En minäkään aina lue ääneen, joskus – varsinkin korona-aikaan – on ihanaa voida kuulla Sanaa, vaikkapa sitten itse ääneen lukien. Joten ei se tapa vaan Sana itse, joka vaikuttaa meissä. Oikein siunattua paastonaikaa sinulle!
Kiitos tästä, tämä oli ihanan lohdullinen ja hoitava postaus! Ja ihana tuo psalmi. Itse olen viime aikoina kuunnellut Raamattua puhelimen raamattusovelluksesta. Kun kuuntelen vielä vieraalla kielellä, huomaan, että sekä se kuuleminen että erilainen käännös vaikuttavat niin, että sana tulee jotenkin ihan eri tavalla kohti ja sieltä avautuu uusia asioita. Aivan ihanaa!
Kiitos kommentistasi, Minna! Ihana kuulla, että joku muukin virkistyy eri kielillä ja ääneen luetusta Sanasta! Ole suuresti siunattu siellä missä oletkin!
[…] annat Jumalan määritellä sinut, arvosi on korvaamaton riippumatta siitä, mitä muut sanovat. Ja Jumalan siipien suoja odottaa sinua […]