Tykkäätkö sinä katsoa näytelmän tai elokuvan luettuasi ensin kirjan? Minä tykkään. Silloin voi ikään kuin verrata havintojaan toisen lukijan kanssa. Joskus tuntuu ihan siltä, että produktiotiimi olisi toteuttanut henkilöt juuri minun huomioideni pohjalta ja se tuntuu mahtavalta. Toisaalta joskus voin olla hyvin närkästynyt, kun tuntuu etteivät elokuvan tai näytelmän toteuttajat ole ihan ymmärtänyt henkilöiden kompleksiuutta samalla tavoin kuin minä. Viime viikolla sain samaisen onnentunteen, en kuitenkaan elokuvasta tai näytelmästä, vaan sitaatista, joka sai minut tuntemaan, että vihdoin joku on sanoittanut Jumalan anteliaisuutta juuri sillä tavoin kuin minä siitä ajattelen.
Nancy Spielberg on sanonut ’Herra, ryömin kyvyttömyyden läpi luoksesi tyhjän kupin kanssa, epävarmana pyytämään edes pientä virkistävää pisaraa. Jos olisin tuntenut sinut paremmin, olisin tullut juosten ämpärin kanssa.’ Juurikin näin! Mitä paremmin tunnemme Jumalan, sitä isomman saavin kanssa uskallamme hänen luoksensa saapua. Sillä meidän Jumalamme on mahtava Jumala. Ja hänen anteliaisuutensa on rajatonta. Myös meitä kohtaan.
Sinä avaat kätesi
ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää.
(Psalmi 145:16)
Jumalan anteliaisuus
Joskus emme kehtaa pyytää paljoakaan Jumalalta. Ajattelemme olevamme suorastaan ylväitä jättäessämme enemmän armoa muille. Mutta armo ei toimi tällä tavalla. Armoa riittää aina kaikille. Me emme voi kuluttaa sitä loppuun. Joten meidän ei tulisi rajoittaa Jumalan anteliaisuutta, vaan vastaanottaa kaikki, mitä Jumalalla on meitä varten varattuna.
Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet,
armoa armon lisäksi.
(Joh. 1:16)
Jos menemme Jumalan luo tyhjän kupin kanssa, saamme tarpeeksi armoa, jotta selviydymme. Mutta siinä ei ole kaikki, mitä Jumalalla on meitä varten. Hän ei halua meidän vain selviytyvän vaan kukoistavan hänen armossaan. Meidän tulee vastaanottaa armoa armon päälle, niin paljon armoa, että sitä läikkyy ylikin. Sillä armo on tarkoitettu jaettavaksi. Ja vain silloin, kun olemme itse täyttyneet piripintaan armosta, pystymme rakastamaan toisia ja välittämään armoa edelleen.
Mitäpä jos menisimme joka aamu Herran luoksen ison ämpärin kanssa ja antaisimme hänen täyttää se suunnitelmiensa mukaisesti. Vain siten pääsemme kokemaan Jumalan anteliaisuutta ja opimme tuntemaan häntä paremmin. Ja vain siten kukoistamme ja pystymme välittämään armoa eteenpäin. Ei jättäydytä pois Jumalan luota eikä tulla liian pienen kupin kanssa. Sen sijaan, otetaan isoin saavi, minkä löydemme ja juostaan Jumalan luokse. Ei ole olemassa mitään parempaa kuin Jumalan läsnäolo ja yltäkylläinen armo. Joten, rakas ystävä, juostaan Jumalan luo.
Rakas Jumala,
Me tulemme luoksesi isojen saavien kanssa.
Kaada armoa armon päälle
ja anna kaikki muukin, mitä haluat meille antaa.
Antaudumme sinulle, Herra,
haluamme oppia tuntemaan sydämesi.
Kiitos, että haluat antaa meille enemmän kuin
ansaitsemme tai uskallamme edes unelmoida.
Ylistämme sinua, kiitämme sinua, palvomme sinua.
Jeesuksen nimessä,
Aamen
P.S.
Rakas ystävä, sinä olet suuresti rakastettu, suuresti odotettu Jumalan luokse. Älä ajattele, että sinun pitäisi ensin muuttaa itseäsi johonkin suuntaan, vaan tule sellaisena kuin olet. Anna Jumalan hoitaa sinua armollaan. Ja ei vain pikkiriikkisen hätäapua, vaan anna Jumalan antaa sinulle syvää, elvyttävää juurihoitoa. Tässä hoitavassa sylissä saamme vastaanottaa armoa armon päälle, eikä meitä lähetetä koskaan pois, saamme viipyä siellä niin pitkään kuin haluamme. Vasta sitten meidät lähetetään rakastamaan ja kertomaan tästä ihmeellisestä armosta muillekin. Joten ole siunattu. Nappaa iso saavi ja juokse Isän luo! Koe Jumalan anteliaisuus omakohtaisesti!
[…] Jumala antaa kaiken, mitä tarvitsemme. […]