Raamatussa on muutamia hämmentäviä kertomuksia Jeesuksesta, esimerkiksi Jeesus kaatamassa rahanvaihtajien pöytiä ja sanomassa Pietarille ’Väisty tieltäni, Saatana!’ On aika shokeeraavaa kuulla Jeesuksen reagoivan tällä tavalla, eikö vain? Mutta kun katsomme näitä tarinoita hiukan lähemmin, löydämme niistä syvää viisautta. Tänään haluan puhua tästä viimeksi mainitusta kertomuksesta. Se auttaa meitä ymmärtämään, miten tärkeää Jumalan perspektiivin omaksuminen on.

Tästä lähtien Jeesus alkoi puhua opetuslapsilleen, että hänen oli mentävä Jerusalemiin ja kärsittävä paljon kansan vanhimpien, ylipappien ja lainopettajien käsissä. Hänet surmattaisiin, mutta kolmantena päivänä hän nousisi kuolleista. 22. Pietari veti hänet erilleen ja alkoi nuhdella häntä: »Jumala varjelkoon! Sitä ei saa tapahtua sinulle, Herra!» 23. Mutta hän kääntyi pois ja sanoi Pietarille: »Väisty tieltäni, Saatana! Sinä tahdot saada minut lankeamaan. Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä!» (Matt. 16:21-23)

Tämä on ensimmäinen kerta, kun Jeesus profetoi kuolemastaan ja se selkeästi järkyttää Pietaria, joka on vähän aikaisemmin tunnustanut Jeesuksen Messiaaksi. Pietari halusi suojella Jeesusta kaikelta kärsimykseltä, mutta hän ei ymmärtänyt, että ilman Jeesuksen ristinkuolemaa, hän kuolisi synteihinsä. Tietämättään, Pietari yritti estää Jumalan pelastussuunnitelman tapahtumisen. Ja siksi Jeesus puhutteli häntä niin ankarasti.

Pietari katsoi asioita ihmisen näkökulmasta. Joten ymmärrettävästi hän ei pitänyt ajatuksesta, että Jeesus joutuisi kärsimään ja siksi hän nuhteli häntä. Mutta asioiden katseleminen ihmisen näkökulmasta antaa meille hyvin kapean näköalan, emmekä siksi pysty ymmärtämään tapahtumien kokonaiskuvaa. Vain Jumala pystyy. Siksi meidän tulee tukeutua Jumalaan saadaksemme oikean näkökulman.

Jumalan perspektiivin omaksuminen

Saatana yrittää saada meidät unohtamaan Jumalan perspektiivin. Hän haluaa meidän pitäytyvän ihmisen näkökulmaan, mikä usein johtaa harhaan. Kun unohdamme Jumalan perspektiivin, me helposti valitsemme asioita omien halujemme ja vimmojemme perusteella, emmekä Jumalan tahdon ja suunnitelman pohjalta.

Kärsimyksen välttäminen ja mukavuuden valitseminen on usein meidän (tai meitä rakastavien ihmisten) valinta, miten elämämme kuuluisi mennä. Mutta Jumalan tahto usein vie meidät pois mukavuusalueeltamme ja voi sisältää myös kärsimystä matkallamme suurempiin siunauksiin.

Jotta kasvaisimme uskossa ja jaksaisimme seurata Kristusta, Jumalan perspektiivin omaksuminen on tärkeää. Miten voimme sitten niin tehdä? Antautumalla Jumalalle päivittäin. Kun muistamme kuka on Jumala ja kuka ei ole, Jumalan perspektiivin omaksumisesta tulee hedelmällinen ja siunattu elämäntapa.

Rakas Jumala,
Me antaudumme sinulle.
Anna meille anteeksi, että katsomme asioita vain omasta näkökulmastamme ja luotamme vain omiin vaistoihimme.
Auta meitä elämään sinun perspektiivistäsi käsin ja tukeutumaan sinun ymmärrykseesi.
Kiitos, että sinun Sanasi karkoittaa pahan elämästämme.
Ole ylistetty iankaikkisesta iankaikkiseen!
Jeesuksen nimessä,
Aamen

P.S.

Hei, rakas ystävä! Onko sinulla vimmainen tarve suojella itseäsi tai läheisiäsi kaikelta kärsimykseltä? Usein saatamme jopa mennä äärimmäisyyksiin riskien välttelyssä, mutta se ei kuitenkaan poista elämän haavoittuvuutta. Parempi tapa epävarmuuden sietämisessä on Jumalan perspektiivin omaksuminen ja siihen luottaminen. Jumala tietää, mitä hän tekee ja mikä on meille itse kullekin kaikkein parasta. Ole suuresti siunattu, ystäväni. Jumalan johdatuksessa kulkeminen vie siunauksesta siunaukseen.