Pienestä pitäen meidät opetetaan olemaan itsenäisiä ja omavaraisia, mieluiten myös mahdollisimman tehokkaita ja menestyviä. Kuitenkin kristinusko opettaa juuri päinvastaista: turvaa Jumalaan, älä itseesi. Tämä ristiriita voi hämmentää ja voi olla vaikeaa toimia vastoin yleisiä normeja. Raamattu ei kuitenkaan tarkoita, ettemmekö saisi pitää asioistamme huolta. Ennen kaikkea Raamattu kuitenkin rohkaisee meitä turvaamaan Herraan, eikä itseemme, muihin ihmisiin, rahaan taikka menestykseen.
Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan,
vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan.
Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi,
hän viitoittaa sinulle oikean tien.
Älä luulottele olevasi viisas;
pelkää Herraa ja karta pahaa.
(Sananlaskut 3:4-7)
Jumalaan turvaaminen on viisaampi kehotus kuin ehkä aavistammekaan. Charles Spuregon sanottaa sen näin ”Omavaraisuus on Saatanan verkko pyydystää ihmisiä kuin ymmärtämättömiä kaloja ja tuhota heidät”. Huh. Omavaraisuus johtaa tuhoon, sillä se vie pois Jumalan luota. Se on Saatanan pyydys maailman virran mukana meneville miehille ja naisille.
Turvaa Herraan, älä itseesi
Ylpeys tai omavoimaisuus on perisynti, joka väittää ettemme tarvitse ketään, emme ainakaan Jumalaa. Ja tässä emme kuitenkaan voisi olla kauempana totuudesta. C.S. Lewis toteaa ”Jumalaan turvaaminen pitää alkaa uudestaan joka päivä aivan kuin mitän ei olisi vielä tapahtunut”. Näin riippuvaisia olemme Jumalasta ja hänen armostaan. Me tarvitsemme häntä jokaiseen hengenvetoon ja joka askeleella. Kaikki mitä olemme, kaikki mitä meillä on, on Jumalan lahjaa.
En tarkoita, että kykenisimme ajattelemaan mitään omin päin, mitään mikä olisi peräisin meistä itsestämme. Meidän kykymme on saatu Jumalalta. (2. Kor. 3:5)
Kiitos, ettet edes oleta meidän pärjäävän yksin,
vaan toivotat meidät tervetulleeksi juuri sellaisena kuin olemme:
heikkoina ja tarvitsevina.
Anna meille anteeksi pyrkimyksemme omavaraisuuteen.
Haluamme turvata yksin sinuun,
haluamme antautua yksin sinulle.
Ohjaa meitä, Herra.
Täytä meidät ilollasi ja rauhallasi.
Jeesuksen nimessä,
P.S.
Pyritkö sinä pärjäämään omavoimaisesti? Vai turvaatko kaikessa Jumalaan? Jumalaan luottamista opettelemme koko elämän ajan. Aina uusissa tilanteissa meiltä kysytään, luotammeko vai emme. Sorrummeko murehtimiseen tai epätoivoiseen omavoimaiseen vääntämiseen vai annammeko Jumalan puhaltaa elämäämme henkeä, rauhaa ja iloa? Luulisi, että tämä olisi helpompaa, eikö? Mutta tämä vain osoittaa kuinka riippuvaisia me olemme armosta. Onneksi sitä riittää. Joka päivälle, joka asialle, joka tilanteelle. Kiitos, Jeesus!
Ole suuresti siunattu, ystäväni! Jumala on kanssasi ja valmiina auttamaan. Käänny hänen puoleensa!
[…] Kun sydämemme eivät ole täynnä Jumalan rakkautta, olemme vaarassa sortua epätoivoon ja omavoimaisuuteen. Ja me kaikki tiedämme, mihin ne […]
[…] niin on myös omavaraisuus. Meidän on sanottava hyvästit omavaraisuudelle ja sen sijaan alkaa turvata Jumalaan. Kun teemme niin, olemme vahvoja Jeesuksessa riippumatta siitä, kuinka heikkoja tai puutteellisia […]
[…] väärin sydämesi.6) Et ole koskaan yksin tuntiessasi olosi yksinäiseksi.7) Turvallisuus perustuu Jumalan suuruuteen, ei sinun pienuuteesi.8) Turvallisuus riippuu […]
[…] valmis sanomaan hyvästit uskonnollisuudelle ja omavaraisuudelle? Ja innokas tervehtimään iloa, rauhaa, totuutta ja rakkautta? Tämä on onnenpäiväsi, Jumala […]